Joulu on ohi ja uuteen vuoteen ollaan menossa.
Vietimme ihanan jouluaaton tyttären luona,
jossa olivat myös tyttären miehen vanhemmat ja siskot.
Parastahan oli tietenkin pienen armaan ilo,
kun joulupukki kävi ja sai avata paketteja.
Sitä ennen söimme ihanan jouluaterian,
jonka olivat mummo ja vävy tehneet, nam!
Ilta sitten istuttiin ja ihasteltiin lahjojensa kanssa leikkivää pienokaista.
Ennen ruokailua ja syömistä miehet kävivät pihasaunassa,
joka on niin ihana, talvella kuin kesälläkin.
Mutta mikä parasta tässä joulussa tai oikeammin sen jatkossa;
Viime yönä 27.12.2012
klo 01.54
Syntyi toinen lapsenlapsemme
pieni poika,
3.210 oli hänellä painoa,
(pituutta ei vielä tiedetä,
kun sit ei nykyään mitata heti synnyttyä).
Sennistä tuli nyt isosisko,
kun pikkuveikka hänelle syntyi.
Voi tätä rakkauden määrää, mikä sydämessä nyt tuntuu,
sitä ei voi mitenkään kuvata,
miten pakahduttava tunne minulla onkaan
ja
niin onnellinen.
Kaikki oli mennyt hyvin
ja
mikä tietenkin parasta hän syntyi täällä meidän lähi sairaalassa,
joten iskä ja isosisko ovat nyt täällä meillä
ja
käyvät aina äidin ja pikkuveikan luona,
jospa sitä mekin saatas nähdä veikka lasin läpi.
Näihin tunnelmiin:
Ihanaa loppuviikkoa ja
loppuvuotta!



