torstai 30. toukokuuta 2013

Kesän tuomaa . . .

I L O A
Viikonlopulla miehet veivät verkot järveen
ja
sunnuntaina meillä oli sitten lounaana:
kuhaa, järvitaimenta,
salaattia ja halloumia,
muille vielä paistettuja perunoita.
Ikkunanpesua
ja
kesäkukkienlaittoa oli myös ohjelmassa.
Sää kyllä oli niin ihana,
että ulkona tuli oltua koko ajan.
Äiti laitteli sillä aikaa kukat,
kun me siskoni kanssa pesimme ikkunoita.
Kukat kävin ostamassa
Ojavuon puutarhalta Kajaanista,
matkan varrelta.



Yrityksen oikea nimi on 
Kukkamaa Ojavuon taimitarha.
Linkki heidän sivuilleen

(eikä ole maksettu mainos,
vaan ihan itse olemme kukat maksaneet,
tai oikeastaan mieheni korttiaan vingutti)
Ihana on seurata joutsenia rannassamme.
Tässä kuvasarja viimeviikonlopulta.





Ihmeellisiä ilmiöitä on aina luonnonkeskellä,
tässä muutama kuva sellaisista.
Tuoltakohan ne meidän pois menneet rakkaat,
 kurkistelevat meitä maan päällä olijoita.
 
Aivan upeannäköinen oli järvi,
kun osassa oli niin tyyniä kohtia
ja
sit tuulen tuomaa eloa.
Nyt se siis on alkanut tämä mökkeily,
jota kestääkin sitten pitkälle syksyyn.
Jutut onkin varmaan enemmän tai vähemmän nyt näitä.
Mukavaa Loppuviikkoa!

tiistai 28. toukokuuta 2013

Romua vai romuna

Viikonlopulla oli mökkimme lähelle
 järjestetty rautaromun keräys.
 
Me olemme joka kerta,
kun näitä on ollut,
olleet mukana,
koska tuota romua vaan tuntuu tulevan.
 
 
Kaksi kottikärryllistä sinne lähti,
sekä pari kädessä kannettavaa.
toiset kärryt meni sinne tavaroineen,
toinen vaan tyhjennettiin.
 

Kuvassa edessä,
 punakattoinen rakennus on koulu,
joka on kyläyhdistyksen.
Sitä voi vuokrata esim juhliin ym tapahtumiin.
Olemme viettäneet siellä minun ja siskon miehen synttäreitä
sekä sukukokous oli viime kesänä tuolla.
Maksamme jäsenmaksua
ja
näin meillä on mahdollisuus varata tiloja tarvittaessa.
 
Koulua voivat vuokrata myös ulkopuoliset.
 Siellä järjestetään  kaikenlaisia  tapahtumia,
kuten koiraleirejä , hirvipeijaisia ym  juhlia.
 
 
Eipä sinne ollut vielä paljon tavaraa kertynyt,
mutta niinkuin aavistin,
oli sinne tuotu aarteitakin.
 
 
Kaksi emalivatia ja yksi kulho saatiin "vaihtareita".
 
Matkalla keräyspisteeseen,
 otin muutamia kuvia.
 

 
Rentukoita oli ojan varsi täynnänsä,
ihanan näköisiä.
 

Mökkitietämme vastapäätä oleva lato.
 

 
Vanha koulu,
jossa äitimme on käynyt koulua.
 
 
Mökkitie.
 
Tällaista oli viikonloppuna.
Paljon muutakin saatiin aikaiseksi
kuten ikkunat pestyä ja kesäkukat laitettua.
 
Olen vielä tämän viikon sairaslomalla
 ja
ensi viikolla sitten töihin.
 
Viikonlopun jälkeen olin aika kipeä selästäni,
mutta jospa se tässä taas asettuu.
 
Takapiha kutsuu aurinkoon,
aurinkoista päivää!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Remppa, missä milloinkin

 
 
Itsehän aloitin tammikuussa oman rempan,
ei kotona, ei huoneissa, ei mökillä,
vaan ihan minussa itsessäni.
Toiveissa päästä normaalipainoon
ja
sen kautta saada monta monta asiaa kuntoon.
 
No painoa on tippunut jo jonkin verran
ja
lisää yritetään koko ajan.
Nyt on ollut kuukauden ajan vähän heikommat tulokset,
mutta paino ei ole kuitenkaan noussut,
joten hyvä näinkin.
 
Nämä viimeiset kilot,
noin viisi,
ovatkin sit hankalammat, arg!
On jo niin mukava olla tässä painossa,
joka on paljon vähemmän kuin jouluna,
niin ehkä sitä ei ole enää niin tarkka
ja
intokin on jonnekin vähän välillä aina kadoksissa.
 
Ruokavaliota olen rempannut ihan kunnolla,
mutta mistään en ole luopunut,
määrät ja seuranta on tarkempaa,
mitä suuhunsa laittaa
ja
miten ne ruoat tekee,
kuin aikaisemmin.
Punaisen lihan olen melkein kokonaan jättänyt pois.
Muuten ihan normisti syön,
ehkä kuitenkin terveellisemmin
ja
jos joskus tulee syötyä enemmän ja epäterveellisemmin,
korjaan sen seuraavan päivän ruokailussa.
 
Ajattelin asiaa kaikenkaikkiaan ISOSTI terveyden kannalta.
Selkä- ja jalkavaivaisena kevyempi paino on aina parempi,
 minun vaivat kun ovat ihan fyysisiä,
joten jokin muukin korjausmuoto on asiaan tulossa,
kunhan asiat etenee,
mutta silloinkin kun ja jos esim leikkaus tulee eteen,
on hyvä olla kevyempi.
 
Kolesteroliarvot, verensokeri ym ym,
joita ei kyllä ole onneksi vielä ollut,
mutta piankos nekin sieltä pilkistää nurkan takana.
 
Olen tilannut jokin aika sitten Hyvä terveys lehteä
ja kun se loppui tässä tavella,
sain puhelin soitolla hyvän tarjouksen
 ja
vielä lisäksi hyvän kirjan siihen mukaan.
 
 
Sain siis Raxun remppa kirjan.
En ole vielä kerennyt paneutua tähän kantta enempää,
mutta ajattelin mökkimatkalla sitä selailla.
Ja luulen,
 että tulen lukemaan sen kannesta kanteen,
niin ihanan muodon muutoksen,
Hän,
 on tehnyt.
 
Näiden vaivojeni kanssa,
 en ole päässyt juurikaan liikkumaan vuosiin.
Nyt oli pariviikkoa sitten,
 kahden viikon aika,
jolloin kävin joka ilta,
 reilun viiden kilometrin kävelylenkin iltaisin.
 
Jee,
 sitä tunnetta,
kun tuli hiki
ja
 sykemittari näytti hyviä tuloksia,
aivan huikeaa!!
Ihankuin joskus ennen,
noin seitsemän vuotta sitten,
jolloin saatoin mennä jumppaan pyörällä
ja
olla kahdessa,
 jopa kolmessa peräkkäisessä jumpassa
ja
joka päivä.
Ennen iltavuoroon menoa,
tai
aamuvuoron jälkeen suoraan salille
ja
sieltä jumppaan jne.
Vapaapäiviä unohtamatta,
voi noita aikoja, huoh!
 
Tämä mistä tämä hetkellinen liikunta mahdollisuus tuli alkoi siitä ,
kun
kaaduin  pihallamme,
jolloin varmaan jokin paikka selässä "meni paikoilleen"
ja
kävely onnistui,
ei ihan seuraavana päivänä,
vaan kolmen päivän kuluttua.
Vauhtikin oli jo ihan hyvää
ja
kaloreita kului.
 
Mutta sitten tuli taas se pahin vihollinen, selkäsärky
ja
tilanne muuttui,
etten voinut liikkua kuin pakolliset siirtymiset,
paikasta A,
paikkaan B.
Sairaslomaa ja pieniä liikkeitä päivän aikana,
jos kärsi.
Ehkä noin 15 min makuulla, 15 kävellen ,hipsutellen
ja 15  istuen toisella kannikalla,
kuin toisella ei kärsinyt.
 
Tällainen tilanne voi tulla yön aikana,
ei siis varsinaisesti rasituksesta tms.
Voi olla tietenkin jokin virhe asento,
nostaminen ym,
mutta ihan yön aikana saatan kipeytyä niin,
että aamulla saa miettiä miten pääsee sängystä ylös.
 
Lääkkeitä olen kokeillut vaikka mitä
eikä niistä saa kuin hetkellisen avun.
Tämä vaihe on kestänyt reilun vuoden,
eikä vieläkään ole tietoa jatkosta.
Tutkimuksiin pääsee niin hitaasti,
että taitaa mennä liikuntakyky kokonaan,
ennenkuin jotain tapahtuu asian etenemiseksi.
 
Työkyvyttömyyseläkkeellä olen nyt ollut reilun kaksi vuotta,
hyvä niin,
olen jaksanut olla töissä hyvin kolmena päivänä viikossa,
 sit huilannut neljä päivää.
Kotihommia kun voi nyt vähän jaksottaa,
imurointeja ja maton ulosvientejä en tee ollenkaan,
ne mieheni hoitaa.
 
Vaikka kuin yrittää olla tekemättä sellaista,
minkä tietää aiheuttavan kipua ja huonoja asentoja,
ei niitä hyvinä päivinä muista ja sit seuraavana
jollei jo jopa heti, muista ja huomaa,
että olisi pitänyt jättää tekemättä.
 
No menipä tämä nyt valitukseksi,
mutta kun tämä on niin jokapäiväistä kipuilua,
niin ajattelinpa sitä tännekin vähän enemmän avata.
 
Jospa tuosta kirjasta olisi jotenkin apua,
intoa ja toivoa antavaa,
kampailua tätä ylipainoa vastaan,
ei,
 en uskokaan,
että tähän muuhun vaivaan,
 mutta asia kerraallan pieni askelin,
toivoa täynnä.
 
Oikein terveellistä
ja
nautinnollista päivää,
ei vaivuta murheelliseksi,
vaan nautitaan,
 päivä kerrallaan olostamme ja elostamme
ja
niistä mukavista asioista,
 joita meillä kaikilla on !
 
 


perjantai 24. toukokuuta 2013

Tyhjän pyykkikorin syndrooma

 
Hih!
Otsikko on juuri sitä,
mitä minä poden
eli
selitettäköön se sillä,
etten siedä pyykkiä likapyykkikorissa
ja
sen takia pesen usein,
ehkä liinankin usein,
 pyykkiä pieniäkin määriä.
 
 
 
Meillä on Direct Drive kone,
joka siis pesee sillä määrällä vettä,
kun pyykki tarvitsee,
eli voi pestä pienempiäkin koneellisia.
Kone on 8 kg kokoinen
ja
sinne sopii niin peitot , tyynyt
kuin päiväpeitotkin.
 
Toki nyt tulee vähemmän pyykkiä,
kun olemme kahdestaan,
mutta halu vaihtaa usein vaatteita,
ainakin meillä naisilla on
ja
niin sitä pyykkiä sit kertyy.
 
 
 
 
Keväisin,
 ennen siitepöly aikaa,
pesen kaikki peitot, tyynyt
 ja
päiväpeitteet.
Yleensä kuivuvat niin,
että illalla voi laittaa jo peitot ja tyynyt käyttöön.
 
 

 
Näin kotona ollessa pesen päivittäin jotain,
joskus ihan etsimällä etsin pestävää,
varmaankin jonkun mielestä sairasta,
mutta minkäs teet,
 kun ei ole lääkitys kohdallaan,
niin tulee tehtyä vaikka mitä,
turhaakin välillä.
 

(kuvat ovat ensimmäistä lukuunottamatta, googlesta kuva haulla lainattu)
 
Kone pyörii nyt toistamiseen jo tälle aamulle.
On pilvinen päivä,
joten auringonotto vaatteet,
 ym viikon aikana tulleet pyykit ovat kohta pyörineet
ja
saan ne kuivumaan.
Nyt en vie niitä ulos,
kun olemme lähdössä tänään mökille,
 jätän ne kuivauskappiin viikonlopun ajaksi kuivumaan,
 ovat sitten maanantai aamuna puhtaana,
uuteen aurinkoiseen viikkoon
ja
auringonottoon valmiina.
Aurinkoisia ja tuulisia pyykinkuivaus ilmoja (lämpimiä sellaisia)!
 
 
Aurinkoista viikonloppua Sinulle !
 


keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kesän kukkia

Olen muutellut tässä asuessamme
(heinäkuussa tulee viisi vuotta),
kukkapenkit uuteen uskoon varmaan jo kolmesti.
 
On ollut ruusua,
kaikenlaista perennaa, havukasveja ym,
nyt olen tehnyt ne omannäköiseksi,
helppohoitoiseksi
ja
väreiltään meidän näköiseksi.
 
 
Tämä perenna penkki on entinen ruusupenkki.
Vein kaikki ruusut,
jotka edellinen asukas oli siihen kerännyt (äitienpäiväruusut?),
mökille.
Laitoin perennaa,
joka kukkii alkukesästä valkoisin kukin,
älkääkä kysykö nimeä,
en muista sitä.
 

Mökiltä olen tuonut kulleron ja valkovuokkoja.
 


 
Pioneja olen istuttanut jo kahtena vuonna
ja
tänä keväänä ostin vielä kaksi uutta.
On muuten minun lempikukka, niin ihana kukkiessaan.
 
Sammalleimua olen laittanut koko penkkiin vanhojen lisäksi,
koska haluan väriä muuten niin valkeaan kukkavalikoimaan.
Reunoille laitoin tuota valkoista perennaa,
kun siistin edellä esitetyn perennapenkin,
enkä raaskinut poiskaan laittaa.
Jospa se alkaisi tuossakin kasvaa
ja
reunustas valkealla muuten niin aniliininpunaisen alueen.
 
 
 
 
Reunoilla on jotain sipulikukkia,
en edes muista olenko ne sinne itse laittanut,
vai onko ne ollut jo aikaisemmin siinä,
mutta siinäpähän kasvaa ja kukkii sen aikaa minkä on.
 
 
Havujen tilalle laitoin valkoista pensashanhikkia,
joka jää nyt  sermin taakse,
eikä näy kuin osittain terassille.
 
 
Halpa-Hallista ostin  noita ihania ruukkuja,
 toiseen laitoin vain lumihiutaleita
ja
toiseen sinistä lobeliaa lumihiutaleiden lisäksi.
(Tämä kuva vielä ennen sermiä.)
 
Pienen armaan ollessa meillä yökylässä viikonlopulla,
laitoimme yhdessä heille kotiin
ja
pojalle,
hänen enolleen kukkia samanlaisiin ruukkuihin,
 kuin meidän on.
Pitihän noita ostaa,
kun halvalla sai,
 kaikille sit samanlaiset.
Aamulla käydessämme kaupoilla,
piti ostaa pienet työhanskat,
ettei kädet likaannu
ja
kun mummillakin on.
 

 
Lobelioita kun jäi,
valkoisia ja sinisiä,
 laitoin ne keittiön ikkunan alle ruukkuun.
Muuten en oikein sinisestä tykkää,
mutta kun talossa on sinistä,
niin kait se sit käy siniset kukat pihallekin.
 
 
Etupihalla on vain valkoisia kukkia.
Orvokit laitan aina jo vapuksi
ja
ne saa sit olla niin kauan,
 kun jaksavat kukkia.
Yleensä lomalle lähtiessä leikkaan ne alas
ja
kun tullaan takaisin,
on niissä jo uudet kukat.
 

Hortensian sain siskolta,
kun oltiin lähdössä Prahaan.
Näyttää jo vähän siltä,
etten osaa sitä hoitaa,
kun kuivattaa lehtiä ja vähän kukkiakin, huoh.
 


Lumihiutaleen laitoin uuteen
Kajaanin Maxista ostamaani amppeliin.
 

Se on jotenkin niin herkkä,
etten halunnutkaan mitään isoa kukkaa siihen,
vaan tuollaisen kevyen näköisen ja oloisen.
 
Olen laittanut tänä keväänä  paljon enemmän kukkia,
mitä aikaisemmin.
 
Tuohon amppelin kohtaan olen yleensä laittanut ison lumihiutaleen,
jonka olen sit raahannut loman ajaksi mökille.
Tänä kesänä taitaa meillä olla lomat niin eriaikoihin,
että emme ole siellä mökillä pitkiä aikoja,
joten kukatkin voivat selvitä ihan kotona,
 loman ajan.
 

Aurinkoa päivääsi!
 


tiistai 21. toukokuuta 2013

Kesä olohuone - takapihan terassi

Leikattuamme pensasaitaa metrin mittaan,
tarvitsimme näkösuoja,
koska minun olohuoneeni on kesäisin täysin takapihalla
ja
jalkakäytävä ja tie menevät ihan pensasaidan takana,
kylläkin huomattavasti alempana.
 
 
Tästä lähdettiin,
pensasaita on reilun mittainen,
harva ja jotenkin ronkula.
 
Tähän päädyttiin.
Siisti ja napakka,
jota nyt jokainen voi leikellä mieleisekseen,
 ohuita roikkuvia oksia.



 Tuolit on hujan hajan,
jäivät edellis illasta,
kun grillattiin meidän pihalla talkoomakkarat
 ja
juotiin talkookahvit pensasaidan leikkuu päivänä.
 



Lautakaupoilla.
 

 
 
 Maalausta,
vähän muutakin korjaus maalausta ohessa,
kun valkoinen maali oli esillä.
 
Lapsityövoimaakin käytettiin,
kylläkin ihan omasta vapaasta tahdosta.



 
 

Tässä tämä osuus kiinninäisestä sermistä.
Pieni pöytä pitää vielä saada tuohon tuolien väliin,
niin sitten se osuus on valmis.
Kukkaruukkukin tulee ehkä kiinni sermiin,
kunhan osaan päättää.
 
 
Liikuteltava sermi käsiteltiin puuöljyllä,
valkea olisi ollut liian huomiota herättävä tähän tarkoitukseen.
 


 
 Näinpä se sitten toimii,
plus minun auringonottoa varten,
 siirrettävissä mihin sen sitten tarvitseekaan.
 
Vielä tuota puutavaraa tuossa seinän vierustassa,
mutta eiköhän sekin siistiydy lähipäivinä.
 
Nurmikkokin leikattiin eka kertaa eilen
ja
hyvin se oli kasvanutkin,
on taas niin hyvän näköinen.
 
Kukkajuttuja sitten toisessa postauksessa.
 
Tervetuloa uudet  lukijat
 ja
entisetkin,
 kiva kun jaksatte käydä täällä,
vaikka näin harvakseltaan näitä juttuja tuleekin.
 
Mukavaa tiistaita!