Täältä tullaan (osa 2)

Touhua on riittänyt koko viikon

 ja 

jo viime viikonkin.

Olen leiponut donitseja,
joista tein liian pieniä
mutta hyvin kävivät pienten käteen
ja
tuntui maistuvankin.
Ohjeen otin uusimmasta Me Naiset lehdestä.
Taikinaan tuli banaania ja suklaahippuja,
joten mahtoi olla makeita,
 tomusokerista kuorrute,
itse en niitä maistanut.

Munkkeja ja lihapiirakoita tein alkuviikosta.

Tänään teen churroja.

Munkkeja tein tyttären koulukaverin äitin ohjeella,

jolla kyseinen äiti teki aina myyjäisiin 

ym pippaloihin koululle

ja 

ne meni kuin kuumille kiville - heti.
Ne tein ihan rypsiöljyssä kypsentäen.

 
Olihan se opettelua uudella liedellä,
mutta hyvä on induktioliesi tässäkin hommassa.
Mutta ihanan vaaleita
ja
kypsiä tuli nopeasti.
Maistoin 2cm palan
ja
hyvää oli.

Simankin tein jo viime viikolla,
että lapset saivat lauantaina käydessään donitsien kanssa simaa.

Lihapiirakoistakin innostuin

ja
ne tein uunissa.
Ihana sen takia,
että välttäisin sen rasvan kanssa löträämisen.

Ohjeen otin netistä.
Ja tuli maukkaita,
itse söin välipalana yhden,
pienen,
jonka tein erityisesti itselleni.

Lauantai aamuna oli kyllä hauskaa
ja
nauratti (miestäni ei niin paljoa).
Aloin heti kuuden jälkeen leipomaan donitseja.
Mieheni tuli makkarin ovelle ja kysyi:"Mitä ihmettä sinä täällä riehut?"
-
Niinpä,  tämän seuraavan kuvan teksti
ei ihan mene tähän juttuun noin,
mut läheltä liippaa
 eli
äitini on tosi kova romisemaan
ja
 mahdollisimman aikaisin aamulla
 tyhjentää astianpesukonetta/alkaa keittää puuroa,
 ym ym
 ja
tavarat tipuilee ja kolahtelee yhteen,
ääniä syntyy.
-
Meidän Lauran sanoin,
sanoin miehelleni: "En riehu, nämä on niitä "äidin ääniä".
Laura aikoinaan huuteli,
jos/kun olin keittiössä touhuamassa
 ja
oli vähän aikaa hiljaista: "Äiti, ootko siellä,
ei kuulu äidin ääniä?"

Joten kipin kapin keittiöön tekemään perheelle herkkuja
ja 
niitä äidin ääniä sinne kotiin.



Herkullista Vappua!