"Kyllä minä niin mieleni pahoitin"

Ostimme isälle isänpäivä lahjaksi

äänikirjan
Tuomas Kyrö

"Mielensä pahoittaja".

Kun kävimme isää sairaalassa katsomassa

muutama viikko sitten,

otin cd:t mukaani

ja 

autossa kotimatkalla sitä kuunneltiin.

Kyllä on hauska kirja.

Antti Litja sen hyvin hauskasti lukee.

Kirjassa on 40 eri pientä tarinaa,

jotka cd:llä ovat aina 10 tarinan kokoelmana.
Meillä on vielä kaksi cd:tä kuuntelematta.

Suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan  kirjan.


Astmasena ihmisenä,
kävin ostamassa
NHS vesipiipun,
ajatuksena,
että se auttaisi köhimiseeni.

Pumppu täytetään keittosuola liuoksella,
ja sitä ikäänkuin hengitetään suun kautta sisään
ja nenän kautta ulos.
tein itse liuoksen,
1 rkl merisuolaa/1 litra keitettyä vettä.
Piippuun sitä laitetaan vain 1 tl,
joka lämmitetään vaikka kupissa,
johon on laitettu kiehuvaa vettä
Miehenikin on sitä tässä muutamana iltana kokeillut,
hänellä kun on kuivaa yskää.

Katsotaan onko moisesta piipusta apua,
ainakin se on helppo käyttöinen.

Mukavaa torstaita,
kohtahan onkin jo viikonloppu!
(me saamme pienen prinsessan
perheineen kylään)

ps. meillä on täällä tammimarkkinat 26-27.1
saas nähdä ehtiikö käymään =)

Muistaminen

 Maanantaina

kun menin takaisin töihin

työkaverit antoivat

tallaiset ihanat kukat.

Viikko takana - ? kg

Nyt on sit viikko takana

tätä pussikeitto

elämää.

Olo on ollut koko ajan hyvä.

Tietenkin minulla oli tämä aloitus viikko 

vähän tavallisuudesta poikkeava,

kun olin niitä isän asioita hoitamassa,

ja ehkä senkin takia,

meni hyvin,

kun ei kerennyt ajattelemaan koko ruokailua.

Siskojeni kanssa

(olemme kaikki samalla kuurilla)

sekoittelimma pirtelöitä,
keittelimme vettä ja kasviksia,

kun äiti söi normiruokaa.

Äiti sanoikin, 

että aika helppoja ollaan,

kun meille ei tarvinnut ruokia miettiä.

Toisaalta taas äidillä oli opettelua,

tehdä ruokaa vain itselleen.

Nälkää en ole kokenut,

vatsa on vähän äännellyt kuin nälkäisellä,

mutta kun muistaa juoda paljon, 

niin kyllä ei oikeastaan ole oikeaa nälkää ollut.
Olen juonut yhden
puolentoista litran kivennäisvesi pullon päivässä,
teen ja hanaveden lisäksi.

Ja rytmitys ruokailuissa on noin :

klo 9 , 12 , 15 , 18 ja 21.

Muutamina päivinä meni myöhempään,

mutta kun illalla valvottiin vähän pitempään,

muutimme muut ruoat  myöhästyneen aterian mukaan.

Painoa on viikossa tippunut -3,4 kg.
Aika hyvä saavutus,
vielä meinasin kaksi viikkoa mennä.
Painohan ei tietenkään enään tipu noin joutuisasti,
kun ensinhän ylimäääräiset nesteet poistuvat,
mutta näillä mennään.

Jospa sitä tämän tulevan viikon olisi normaalisti töissä.
Aloitin siis vuoden alussa uudessa työpaikassa,
enkä ole vielä normi viikkoa saanut siellä oltua.
Viime viikon kun olin lomalla,
loma olisi oikeasti ollut ennen pääsiäistä,
mutta tässä tilanteessa sain sen vaihdettua viime viikolle.
Ja muut viikot ovat olleet ristiäisten
ja
muiden asioiden takia lyhyitä.

Ensi viikolla olen taas neljä päivää töissä,
kun perjantaina on isän hautajaiset.

Viikolla 10 minulla on taas loma.
Sitä en ole vielä suunnitellut,
mitä tekisin,
mutta voisin mennä tyttäreni luokse Ouluun
pientä Senniä katsomaan
ja hoitamaan.

Uusi viikko alkaa ja Nutraus jatkuu,
en ole vielä kyllästynyt ruokiin,
joten tästä on hyvä tämä viikko aloittaa.

Mukavaa tulevaa viikkoa!

Maanantaina
puolen päivän jälkeen

sain äidiltä soiton,

isäni oli lähtenyt taivaan kotiin.

Lähdin heti töistä kotiin,

soitettuani ensin siskoilleni.

Kotona pakkasin laukun

ja lähdin seuraavalla junalla Kajaaniin.

Illalla jo  seitsemän aikoihin

 olimmekin kaikki kolme sisarusta

äidin luona.

Tiistain lähdimme heti aamusta kirkkoherran virastoon,

hautaustoimistoon ja kukkakauppaan.

Olemme hoitaneet kaikki mahdolliset asiat

hautajaisiin liityen 

sekä 

paljon, paljon muuta.

Keskiviikkona laitoimme isän arkkuun,

ja 

saatoimme hänet Paltaniemelle odottamaan

siunausta,

ennen kappeliin menoa olimme kirkossa kuuntelemassa 

saattokelloja.

Viikko on ollut raskas,

ja

työn täyteinen.

Isälläni oli paljon apuvälineitä ym hoitotarvikkeita kotona,

jotka osa saatiin heti tiistaina jo pois.

Laitoimme huoneet uuteen uskoon äidille,

kun ne tuntuivat aika tyhjiltä kaikkien tavaroiden lähdettyä,

huonekaluja siirreltiin,

mattoja laiteltiin huoneisiin,

kunniitä ei ole oikein voinut olla

isän pyörätuolin takia.

Paljon on ollut asioita eri virastoissa 

ja 

puhelimet ovat olleet kaikilla meillä sisaruksilla

kovassa käytössä,

myös äidin lankapuhelin ja kännykkä.

Olemme muistelleet isää,

itkeneet 

ja 

nauraneet.

Eilen

aamupäivällä 

kävimme vielä muutamia asioita toimittelemassa,

hoitotarvikkeita ja lääkkeitä veimme pois

ja 

iltapäivällä oli  muutamia puhelinsoittoja.

 Ennen lähtöäni

oli sellainen hetki,

ettei ollut mitään tekemistä

ja 

väsymys iski ihan totaalisesti.

Ei sitä usko miten paljon on voimia ja jaksamista on touhuta kaikkea,

mutta sitten kun ne loppuu,

tuntuu kuin hartioilla olisi kymmenenkilon painot,

eikä jaksaisi mitään,

haluaisi vaan nukkua.

Nuorin siskoistani lähti keskiviikko iltana,

minä eilen,

keskimmäinen jäi vielä äidin luokse viikonlopuksi.

Nyt on kaksi viikkoa hautajaisiin,

joita varten kaikki asiat on jo tehty,

vieraat on kutsuttu,

lehti ilmoitus laadittu,

ohjelma suunniteltu,

pitopalvelu ym hoidettu.

Hyvällä mielellä voi nyt olla,

ettei äidille jäänyt oikeastaan mitään yksin hoidettavaksi.

Tänään minulla on vielä lomapäivä,

joka meneekin asioita hoidellessa ja kotia siivotessa,

kun kaikki mitä olin tälle viikolle suunnitellut on vielä tekemättä.

Miehenikin jäikin tänään kotiin,

joten nyt ei ole kaikki

rästi hommat minulla

yksin tehtävänä.

Nyt pitää jo joutua,

imuri täällä jo laulaa,

ja työt odottavat.

Mukavaa viikonloppua!

"Nutraus" tai mikä sit lieneekin

Nyt olen aloittanut 1-3 viikon elämäntapa remontin

Nutriletin avulla.

Kun en saanut nyt tuosta karppauksesta otetta,

niin ajattelin siskoni hyvin alkaneella nutrauksella kokeilla.

Olimme siis lauantaina kaikki sisarukset äidin luona 

ja 

isää katsomassa.

Nuorin meistä kertoi hyvistä jo reilun viikon käytön kokemuksistaan.

Siitäpä me meistä keskinmäisen kanssa innostuimme,

ja kun ne olivat Maxissa tarjouksessa,

kävimme matkalla,

kun menimme isää katsomaan sairaalaan,

ostamassa muutamat laatikot Nutrilettia.

Tässä kaksi erillaista pakettia,

ja kasa ilman pakettia,
kun ostimme osan niin, 

että jaoimme ne puoliksi,

 ne on nyt korissa ilman pakkauksia.

Minulla on nyt 

tomaattikeittoa

kasviskeittoa

kanakeittoa

suklaapirtelöä

metsämarjapirtelöa

ja 

kuumana juotavaa suklaapirtelöä

sekä

muutama 

tummasuklaapatukka

ja 

brownie.

Lisäksi pitää juoda ainakin 1,5 l vettä.

Näillä siis lähdetään.

Olen siis aloittanut tämän tänään,

hyvin on ainakin päivä mennyt,

vähän on maha äännellyt (nälkäinen en ole ollut),

mutta silloin olen juonut vettä.

Päiväni menee näin:

klo 7.30 aamupala: suklaa- tai metsämarja pirtelö

klo 11.00 lounas: kasvis-, tomaatti- tai kanakeitto + tomaattia, vihanneksia tai salaattia

klo 14.00 välipala: suklainen kuumajuoma

klo 17.00 päivällinen: kasvis-, tomaatti- tai kanakeitto + tomaattia, vihanneksia tai salaattia

klo 20.00 iltapalana: suklaa- tai metsämarja pirtelö.

Sit ihan hätä apuna on ne patukat, 

tummasuklaa/brownie,

joista voin ottaa palasen,

jos tiukka paikka tulee.

Ajat menevät noin aikoina, 

mutta periaate on,

et kolmen tunnin välein jotain syön.

Katsotaan kuinka käy,

kerron edistymisestäni aika ajoin.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Elämän kulku on ihmeellinen

 Tällaisen haasteen otin vastaan facebookissa

Osallistun luovuuteen kannustavaan käsityöhaasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin 5 ensimmäiselle kommentoijalle. Sitten teidän täytyy luvata kopioida tämä omaan päivitykseenne ja luvata samoin. Siis tavara/lahja tehdään itse & toimitetaan vuoden 2011 aikana, myös postitse. Lähdetkö mukaan?

No, nyt sit pitää tehdä viidelle ystävälle jotain, minä siis neulon, saan kaikki vanhat lankani menemään ja pääsen taas uusia hankkimaan.

Mini amaryllikseni jatkaa vielä kukintaa, vaikkakin kasvattaa myös vartta,

en kyllä ole kastellut sitä liikaa,

mieluummin liian vähän.

Viime viikonlopulla ostin siskoni luokse tulppaanikimput

väreinä samat kuin muissakin ristiäiskukissa 

Ne on niin ihania näin kevättä kohden mentäessä.

,

Tämä viikko on mennyt iloitessa ja surressa. 

Miten voikaan pieni ihminen tuoda iloa perheelle ja sukuun,

mutta,

miten elämä voikin tuoda paljon myös surua.

Miksi tämä aina menee näin,

että kun on iloa elämässä,

niin surun pitää taas pysäyttää,

ja miettimään tätä elämän menoa.

Miten voisikaan nämä saada tällaiset elämän asiat vaakassa tasapainoon,

mutta,

  suru se on aina se,

joka painaa vain enemmän.

Mutta onneksi on välissä jotain mistä jaksaa sitten myös iloita,

kuten pieni aarteemme.

Surua on ollut, kun

Isäni joutui keuhkokuumeen takia sairaalaan viime viikonlopulla,

eikä nyt taida selvitä siitä.

Huomenna menemme kaikki siskokset miehinemme äidin luokse,

jjosta käymme sairaalassa teho-osastolla,

  toivossa,

että kerkeisimme vielä nähdä isän.

Olenkin nyt miettinyt tätä blogi asiaa 

ja nyt tuntuu siltä,

että jos kerran viikkoon saan jotain tänne laitettua on hyvä,

enempään en nyt edes yritä.

Käyn kyllä lukemassa teidän blogejanne,

mutta itse löysäilen tahtia.

Torstai on toivoa täynnä <3

Loppiainen - viikonloppu - ristiäiset

Kuinka nopeesti tämä aika meneekään ?

Viime viikon  keskiviikkona lähdin ajelee Ouluun.

Matka meni tosi hyvin,

osasin jopa ajaa sinne ihan suorilla,

mikä on niinkin ihmeellistä,

kun aina vaan istun vieressä,

eikä silloin tule kiinnitettyä huomiota,

mistä sitä ajellaan.

Olin siskoni luona

ja

 torstaina sitten menimme

tyttäreni luokse 

koiria ulkoiluttamaan

ja 

siskoni tytär lähti hoitamaan

vauvaa,

kun tyttäreni trimmasi pari vehnää.

Niinkuin aina,

Oulussahan tulee

ja 

oli kylmä.

Pakkasta taisi olla reilut kymmenen.

Ulkoilua oli noin puolitoista tuntia

kävellen ja kierrellen

pitkin ja poikin Taskilaa.

Niinpä palattuamme trimmaus olikin jo loppumetreillä

ja

 sitten me siskoni kanssa siivosimme,

koirien lähdettyä.

Siinä se sit loppiais päivä hurahti.

Illalla vielä nuoriso tuli siskoni  luokse,

jossa sit porukalla söimme tortilloja

ja vähän suklaata.

Perjantaina meillä oli kaupunki päivä.

Kävimme tilaamassa kukat ristiäisiin

jnne veimme maljakot,

ostamassa viimeisiä ristiäislahjoja,

sekä ruokakaupassa.

Perjantai iltana mieheni,

toiset mummo ja ukki

sekä heidän tyttönsä

tulivat sinne siskoni luokse

ja 

siinä se ilta meni hiukan jotain valmisteluja tehdessä

ristiäisiä varten.

Lauantai aamuna haimme kukat

ja 

muu porukka jäi siivoilemaan ja laittelemaan

kotia kuntoon ristiäisiä varten.

Porukkaa alkoi tulla heti puolen päivän aikaan,

tuodessaan mukanaan täytekakut

ja 

voileipäkakun.

Kaikki nämä leivonnaiset saimme

tilattua ystävien kautta,

joten meidän ei tarvinnut niitä alkaa tekemään.

Ja hienot kakut meillä olikin.

Täytekakut teki tyttäreni jalkapallo kaveri

http://kakkumonsterinkakut.blogspot.com/

 

ja voileipäkakun ,
siskoni tytön poikakaverin äiti,

joka on myös siskoni työkaveri.

Pappi saapui jo puoli kahdelta,

kun ristiäiset alkoivat klo 14.

 Juhlimassa pientä meitä oli 20 henkeä

plus pappi.

 Vauva nukkui koko toimituksen ajan,

hän olikin turvallisesti isän sylissä.

Kummeja hän sai neljä.

Valokuvia räpsittiin paljon 

ja toimitus myös videoitiin.

Lahjojakin tuli paljon.

Ja niin oli pieni Senni väsynyt raskaasta juhlinnasta,
että nukkui hetken lattialla,
kun suurin osa vieraista oli jo lähtenyt.

Näin ihanan viikonlopun vietimme Oulussa.

Nyt sitten alkaakin
normi työnteko,
eli viisi päivää töitä
ja
viikonloppu.
Näillä mennään nyt
viikolle 9 asti
ja viikko 10 onkin sit lomaviikko.

Mukavaa alkavaa viikkoa
ja maanantai iltaa!