Kellon seisahtuvan tahdon . . .

. . tai sitten en.

Tapetin vaihdon jälkeen

meillä ei ole ollut kelloa olohuoneessa

ja 

kun siihen on tottunut,

katse menee aina siihen entiseen kellon paikkaan.

Olen jo pitemmän aikaa etsinyt uutta kelloa,

kun tämä entinen,

jonka sain viiskytvee lahjaksi

lakkasi toimimasta, 

eli viisarit alko vaan roikkuu 

eikä toimineet.

No nyt sit sain ostettua

ihan vaan Prismasta tämän

ja 

KYLLÄ,

nyt siitä näkee

vähän huononäköisempikin,hih.

Poikani (19-v) toivoi,

että voisiko meillä olla edes yksi kello,

jossa olisi oikeat numerot,

niinhän minä ostin numerollisen kellon.

Hyvin yksinkertaisen 

ja 

melkeinpä ilmeettömän,

kun tapetti on niin vahva,

en halunnut kellon olevan erikoinen.

Joten nyt tietää,

milloin on nukkuma aika,

eikä jää tuijottamaan telkkaria liian pitkään.

Tauluja en ole vielä laittanut,

kun tuntuu, 

että niiden pitäisi olla hyvin yksinkertaisia 

ja

 mielellään valkeita,

niin yhdistyisi muuhin valkeaan tuon ruskean pohjan päältä.

Uusi tv:n piti alunperin laittaa seinälle,

mutta nyt se on kuitenkin tuossa tasolla

ja 

seinä on vielä tyhjänä.

Siinäpä mulle onkin miettimistä

mitä siihen laittaisi.

Sainpas ku sainkin vielä laitettua yhden jutun seinälle,

tai siis oikeammin oven päälle.

Minulla  on outo tapa ripustella hirveästi kaikkea.

Nyt tässä asunnossa on ollut sellainen juttu,

että joka oven päällä on sydän.

Aiemmin oli tälläkin seinällä ruskea,

mutta nyt kun seinä on jo ruskea,

se ei eroittuisi siitä.

Jouduin ottamaan ulkoovesta tämän valkean sydämen

ja 

nyt se näyttää tältä.

Ulko-ovi

puolestaan tältä.

Mummola kyltti on nyt ovessa

ja

 tervetuloa kyltti , jonka voitin yhden blogin arvonnassa,

on oven pielessä.

Näin ne aina paikkansa löytävät.

Vielä pitää ennen kesää vaihdella 

oveen uusi kranssi tai muu sellainen, 

mutta nyt mennään näillä.

Mukavaa päivää Sinulle!