Vielä kerran

Nyt sain ostettua sisätyynyt

makkarin vaaleanpunaisiin tyynynpäällisiin.

 

Joten tässä kuvaa vielä kerran.

Laiskuus iski, en jaksanut niitä silittää,

niinkuin en noita isojakaan tyynyjä,

enkä sänkypeittoakaan.

  

 

Aika kivat mielestäni,

tai siis oikeinkin minun makuun.

Ei liian pinkit,

vaan hillityn vaaleat.

 

Aamulla otin kuvan takapihan tuulimyllystä,

ihanasti on lumi keräytynyt katon päälle.



 

Tämä päivä ei sit lähtenytkään ihan niinkuin kuvittelin.

Illalla oli jo tuntemuksia,

pitkän autossa istumisen seurauksesta,

selän oireilusta.

 

Kipuun selitystä:

Eilen kävimme päiväseltään Kajaanissa,

tekemässä pieniä huolto

ja

auttamis hommia äideillemme.

Minun äidille vaihdettiin vetimet keittiön ja eteisen oviin.

 

Tällaiset olivat ennen.

Kuva eteisen valkoisesta ovesta,

kun äiti oli jo keittiöstä,

meitä jouduttaakseen, irroittanut vanhat.

 



 

Tässä uudet jo paikallaan.

Ikeasta ostetut

ja

tässä kuvassa vaaleanharmaissa ovissa keittiössä.

Tosi kivan näköiset tuli.

 

Hautausmaa kierros tehtiin äitin kanssa,

vietiin kynttilät ja narsissit

isän, tyttöjen

ja 

apen haudalle.

Lunta oli ihan kauheasti,

kovin piti kahlata ja etsiä kivet esille.

 

Sitten käytiin äitin kanssa Rossossa syömässä,

käytettin häntä kaupassa

ja

vietiin kotiin.

 

Matka jatkui anopin luokse,

jossa

 käytiin laittamassa Lack-hylly

ja

tauluja seinille.

Hän on muuttanut muutama viikko sitten

pienempään asuntoon.

 

Kajaanista lähdimme kotiin joskus puoli viiden aikoihin

ja kotona oltiin puoli seitsemän aikoihin.

Istuttiin siis autossa neljä tuntia,

äidin luona istumista,

lumessa kahlailua

ja yhdesti humpsahdin sinne lumeenkin hautausmaalla

ja taas anopin luona istumista ja seisomistakin.

 

Pitkään on selkä ollutkin "hyvänä",

mutta aamulla herätessä

se oli kaikkea muuta kuin hyvä.

Mieletön kipu,

eikä edes 600g burana ja 1g paratabs yhdessä auta.

 

Ajatus oli,

että kun ollaan kirpputoripöytä käyty siivoamassa,

lähdemme jäälle,

 minä kävelemään ja istumaan aurinkoon,

mies hiihtämään.

 

Ei voitu lähteä,

kävely ei onnistu

istuminen ei onnistu,

makaaminen ei onnistu.

Koko ajan pitää vaihtaa asentoa,

eikä hyvää löydy millään.

Huomenna pitää mennä lääkäriin,

ei minusta töihin ole.

 

Mies laittelee peiliä

 ja

tauluhyllyä vierashuoneeseen.

Minä kirjoittelen tätä postausta,

välillä käyn neuvomassa korkeutta

 ja

 kohtaa mihin mikin tulee.

Pääsiäisen jälkeen saan sen blingbling kellon,

josta sitten kuvia myöhemmin.

 

Mutta kaikesta huolimatta,

 

Aurinkoista alkavaa viikkoa!