Toipilaan koti

Täällä kotona,

 on jouduttu monta juttua laittamaan

 minua varten hieman erikoisilla järjestelyillä

ja

 sehän ei minua miellytä,

kun kaikki paikat on niin sotkuisen näköisenä

koko ajan.

 

 

Telkkariviritys,

että voin vuoteesta sitä katsoa, huh!

 

 

Päiväviritys vuoteesta.

Päiväksi vaihdan tyynyn

 ja

peittona on vain pussilakana.

 

Pieni kori

jossa on kaukosäädin , neule, tabletti ym tarpeellinen.

Tuoli vieressä lehtiä varten.

Kirkaslampun valossa olen joka aamu hetken.

Vuodetta ei voi pedata,

joten sotkuisen näköinen koko huone ,

toinen huh!

 

 

Siinä näkymä,

kun olen työntouhussa.

 

Lapsen lapselle ostettu tuoli toimi eka päivät ruokaillessa,

mutta nyt istun tavan tuolilla.

 

 

Tässä on sit työpiste, heh!

Sekin kaikessa sekasotkussa ,

ei jaksa kyllä kauan kestää tätä, kolmas huh!.

 

No näillä mennään vielä jokin aika,

kun en saa istua vielä pitkään aikaan,

niin päivä menee maatessa.

 

Kerran tuntiin nousen 15 kävely tuokioon

ja

 aamutoimilla olen ylhäällä 1,5 tuntia.

Tietenkin välillä, istuen aamupalalla,

 taas ylös, sit lehden lukua

ja

taas ylös.

 

Päivällä, jos keksin jotain järjesteltävää ,

mihin siis yllän,

kun en voi kumartua ja kyykistellä,

olen myös pitempään ylhäällä.

 

Jumppan vuoteessa noin kolmesta viiten kertaan päivässä,

kipujen mukaan.

Kipuillessa yleensä sen jumpan teen,

 pumppaava liike tuntuu jotenkin helpottavan

vai viekö se vaan ajatukset muualle, tiedä häntä.

 

Neuleet on ne päivän ja illan ajankulut.

Kirjoneule vaatii keskittymistä

ja

kun sitä tekee, ei kuuntele koko ajan itseään

ja

kivut jää taka alalle.

 

Mieheni tultua töistä ,

käymme kävelemässä.

Noin 15-30 min sitä jaksaa ja sit tas kotiin pitkälleen.

Postin olen muutaman päivänä hakenut,

mutta nyt piha on niin liukas,

etten uskalla sinne lähteä.

 

Suihkussa käyntikin on aika väsyttävää

 ja

siihen kun kaikki muut jutut lisää,

hiusten kuivaus ym,

niin alkaakin olla jo aika valmis taas vuoteeseen.

Vapina ja väsymys tulee aika nopeasti.

Tällä kokoan itse aina liikkeelle lähtiessä.
Tämä on kaverini seuraavat kaksi kuukautta.

 

Mutta kaikesta huolimatta.

 



 

Tänään saan vieratia,

mummo ja prinsessa tulevat käymään,

ihanaa.

 

Sen kunniaksi piti vähän laittautuakin

ja

hiukset on kolmeen viikkoon

eka kertaa hyvän näköiset, vaikka itse sanonkin.

Minulla on kyllä hyvä leikkaus niissä,

että tähän tilanteeseen tarkoitetut,

lyhyet ja jämäkät.

(vaikka se takana oleva pyörre aina pilkottaakin sieltä )

 

Mukavaa loppuviikkoa,

kohtahan on jo viikonloppu.