Touhujen päivä

Sain pienet armahaiset päiväksi luokseni,

heidän äidin ollessa koulutuksessa täällä Kuopiossa.

Kerettiin touhuta vaikka mitä.

Aamulla heräsin aikaisin 

ja 

tein lounaaksi pinaattiriisiä

sekä

pullataikinan kohoamaan.

Ruoka kerkes valmistua 

ennen lasten tuloa 

ja 

pullat paistoin heidän jo meillä ollessa.

He olivat syöneet kotona aamupalan,

mutta mummilassa saivat "puoliset",

ennen ulos lähtöä, 

eli

 lämpöstä pullaa ja maitoa, nam!

Sitten ulkoilemaan.

Hiekkalaatikon hiekka oli niin jäässä, 

ettei siellä voinut vielä leikkiä,

niin keksimme, että keräämme käpyjä. 

Lasten niitä kerätessä ja muutenkin leikkiessä, 

minä haravoin takapihan, 

harjasin etupihalta hiekotushiekat pois

ja 

yhdessä sitten harjasimme terassin.

Laitoimme myös kissanhiekan hiekkalaatikon ympärille,

estoksi muurahaisille,

jotka viime vuonna yrittivät vallata koko hiekkalaatikon.

 Puolitoista tuntia siellä ulkona touhuttiin

ja 

niinpä ruoka maistuikin sitten hyvin.

Prinssi lähti syönnin jälkeen päiväunille ulos 

ja 

nukkuikin kolme tuntia.
Sillä aikaa kerkesimme Prinsessan kanssa touhuta ihan kunnolla.

Laitettiin jo raeruoho heille kotiin viemiseksi kasvamaan.

Minä siinä ohessa lisäsin kukkiin multaa.

Päiväkahvit juotiin 

ja

majakin piti rakentaa.

Takapihalla käytiin syömässä pieni herkku, jäätelö,

vaikka ei herkkupäivä ollutkaan.

Leikittiin Lumikkia ja noitaa, 

kun Prinsessa söi omenaa,

niin hänelle tuli siitä mieleen se satu.

Sit meikkailtiin;

olen pessyt  tyhjentyneitä rasva, 

puuteri ym meikki juttuja

 ja 

ne on niin mieluisia 3-v Prinsessalle.

Prinssin herättyä,

 hän söi välipalan

 ja 

taas mentiin, 

retkelle leikkipuistoon.

Pienempi käveli sinne koko matkan

 ja 

isosisko halusi istua rattaissa, 

joissa ei ole varmaan kahteen vuoteen enää muuten istunut.

Siellä sitten söimme muumikeksiä 

ja 

pullaa, sekä juotiin pillimehua.

Pois lähtiessä matka sujui toisin päin. 

Niin piti muutenkin tehdä, 

kun kaduilla oli kaksi traktoria,

kun puhdistivat jalkakäytäviä, 

matkasta ei olisi tullut mitään, 

kun poikaa  kiinnosti ne niin paljon.

Leikkipuistossa keinuttiin, 

kiipeiltiin ja ratsastettiin,

 yhdessä ja erikseen.

Aika kului nopeasti.

Pihalle tultua kerkesimme laittaa rattaat varastoon,

viedä roskat, 

ja

pitää juoksukilpailut,

kun lasten äiti jo ajoikin pihaan.

Sitten taas syömään,

 jonka jälkeen he lähtivätkin kohti kotia.

Ilta meni minulla vain ollessa,

kyllä siinä oli kaikkensa antanut ja väsynytkin,

vaikka päivä oli mitä ihanin.

Viikonloppuna kävimme mökillä,

siellä oli vielä lunta, 

mutta ikinä ei ole sitä ollut näin vähän.

Pääsi kävelemään ihan ilman polkujen tekoa 

ja

 kun oli hankiaiset, niin ei upottanutkaan.

Käytiin tarkastamassa vahingot,

kun yhden maalaistalon sonnit

 oli tässä reilu kuukausi sitten karanneet

 ja 

juosseet pitkin rantoja.

Meiltä oli mennyt laiturille johtavalta polulta lamppuja rikki, 

taisi olla vaan yksi ehjä 

ja 

niitä on kuitenkin kymmenkunta lamppua yhteensä.

Toivotaan, 

että löydetään vielä samanlaisia uusia, 

ettei tarvitse uusia kaikkia. 

Silloin on isompi homma edessä,

 eikä tuota aikaa juuri ylimääräistä ole,

kun kesällä alkaa  päärakennuksen iso remontti.

Ihania suunnitelmia tehtiin kevääksi

 ja 

ensi viikonlopulla Ouluun teatteriin. 

Wc remppakin edistyy , 

hitaasti mutta varmasti.

Kun on parina viikonloppuna näitä reissuja

 ja 

mies on päivät töissä,

 niin ei iltaisin ole montaakaan tuntia touhuta.

 Näin rivitalossa, 

jossa ei voi yötä myöten kolistella, 

hommat pitää lopetella kymmenen aikoihin.

No, eipä sillä mikään kiire ole, 

kun on toinen wc olemassa.

Jospa jo ensi viikolla olisi valmista ja  kuvia tulossa.

Mutta,

ihanaa viikkoa juuri Sinulle !