tiistai 3. helmikuuta 2015

Hei - Helmikuu


Ihana helmikuu on aluillaan
ja 
kevät taas vähän lähempänä.

Lunta on tullut
 ja 
tulee joka päivä (melkein) lisää,
ei haittaa, 
saan siinä samalla liikuntaa ja ulkoilua.

Sitten tämän hetken "in" asioihin.
Keittiöremppa pukkaa
ja 
siinäpä sitä hommaa;
 miettimistä, ravaamista kaupoilla 
ym ym,
 onkin, huh huh!
Siis kivaahan se on,
mutta kuka se on kaikki nuo astiat 
ja 
tavarat meidän kaapeihin tuonut?
Seitsemän vuotta ollaan tässä asuttu,
siis vanhaan aikoinaan muutettiin
ja
 nyt onkin hyvä pitää noissa tavaroissa inventaario. 

Vaatekaapit inventoinut jo monta monta kertaa.
Taaskin olen varaamassa kirppari pöytää, 
saadakseni isoja vaatteita pois 
ja 
ehkä jotain astioita ja koriste-esineitäkin.



Sitten tämä himo kolaaja
on kerennyt neuloakin jotain, hih!

Viime perjantai aamuna soi puhelin jo seitsemän aikaan,
no säikähdin tietenkin, 
että jotain on sattunut,
kun ei normaalisti kukaan silloin soita.
Tytär soitti,
oli töihin lähdössä 
ja 
huomannut samalla puutteen 
eli 
mustat pitsivarsisukat.
 Hän sii kysyi joutaisinko neulomaan sellaiset.
Mitäpä se ei äiti tekis omalle lapselleen. 
Siinä ne päivän aikana sit valmistu. 
Mies vei ne eilen tyttärelle.


Sitten taas loppui työt
ja
 mietin,
mitä teen silkkivilla langasta, 
jonka voitin.
Yösukat tuolla samaisella pitsivarrella.
Kyllä on kevyet ja ihanan pehmeät. 
Nämä annan kuitenkin eteenpäin.
Lankaa ei mennyt kuin pikkusen yli kerä.


Ja taas työttömänä.
No!
Pojalla oli viikonloppuna,
kun  käytiin porukalla kaupoilla,
 lapaset,
joita kehui kovin.

Ne on aikoinaan minun Pieta mummu tehnyt.
Siitä on siis aikaa varmaan 40 vuotta,
hän on ollut kuolleena jo useamman vuoden 
ja
oli kuollessaan melkein sata,
olikohan kuukautta vaille.

No niitä matkien ajattelin alkaa tekee lapasia,
mutta enpä muistanutkaan oikein.


Pojalle sit viestiä, 
että laitatko minulle kuvan lapasesta.

Tämmöinenhän sen piti olla.


Pitää tehdä noi ekat valmiiksi 
ja 
sit aloittaa seuraavat oikean näköiseksi.


Nyt on mentävä taas tyhjentelee keittiön kaappeja,
ei niin kivaa, 
mutta joskus ne on tehtävä,
kun viikonloppuna alkaa jo osittainen purkaminen.

Iltapäivällä mennään katsomaan/kuulemaan yhden edustajan tarjous,
 toinen tuli juuri sähköpostiin, 
sinnekin mennään,
oli niin hyvä tarjous, 
että alkoi todella kiinnostamaan.
Kolmelta ollaan suunnitelma pyydetty
 ja 
nyt näyttäs viikonlopun käynti tuottavan hyvän,
 meille sopivan tarjouksen.


Uusia lukijoita on taas tullut,

Tervetuloa ja Kiitos!

Ihanaa kun jaksatte täällä piipahtaa,
kommentitkin olis kivoja,
olette helmiä !



Ihanaa viikkoa!

7 kommenttia:

  1. Oi että miten ihania villasukkia. <3 Aurinkoista helmikuuta <3

    VastaaPoista
  2. Kauniin mallisia villasukkia ja noissa lapasissa on todella ihana kuvio:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Lapasien kuvio on kyllä kaunis. Pitänee jatkaa ja jakaa mummun mallia ja tehdä sukulaisille kullekin omansa.

      Poista
  3. Kiitos!
    Meillä minä olen aina, jo nuorena neulonut siskoille ja sukulaisille sukkia. Silloin äiti ei kerennyt. Nyt jo 82v on taas vuosia neulonut.
    Villasukkia ei ole koskaan liikaa 😊

    VastaaPoista
  4. Sinä olet niin ahkerana siellä!
    Ihanaa kun on tuo neulomisen taito, niin paljon kaikkea kaunista olet tehnyt.
    Mustat pitsisukat ovat aivan ihanat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Kiitos!
      Päivät kun on kotona, niin tuossa istuessa tulee puikkoja heiluteltua joutessaan.

      Poista