Toipilaan koti

Täällä kotona,

 on jouduttu monta juttua laittamaan

 minua varten hieman erikoisilla järjestelyillä

ja

 sehän ei minua miellytä,

kun kaikki paikat on niin sotkuisen näköisenä

koko ajan.

 

 

Telkkariviritys,

että voin vuoteesta sitä katsoa, huh!

 

 

Päiväviritys vuoteesta.

Päiväksi vaihdan tyynyn

 ja

peittona on vain pussilakana.

 

Pieni kori

jossa on kaukosäädin , neule, tabletti ym tarpeellinen.

Tuoli vieressä lehtiä varten.

Kirkaslampun valossa olen joka aamu hetken.

Vuodetta ei voi pedata,

joten sotkuisen näköinen koko huone ,

toinen huh!

 

 

Siinä näkymä,

kun olen työntouhussa.

 

Lapsen lapselle ostettu tuoli toimi eka päivät ruokaillessa,

mutta nyt istun tavan tuolilla.

 

 

Tässä on sit työpiste, heh!

Sekin kaikessa sekasotkussa ,

ei jaksa kyllä kauan kestää tätä, kolmas huh!.

 

No näillä mennään vielä jokin aika,

kun en saa istua vielä pitkään aikaan,

niin päivä menee maatessa.

 

Kerran tuntiin nousen 15 kävely tuokioon

ja

 aamutoimilla olen ylhäällä 1,5 tuntia.

Tietenkin välillä, istuen aamupalalla,

 taas ylös, sit lehden lukua

ja

taas ylös.

 

Päivällä, jos keksin jotain järjesteltävää ,

mihin siis yllän,

kun en voi kumartua ja kyykistellä,

olen myös pitempään ylhäällä.

 

Jumppan vuoteessa noin kolmesta viiten kertaan päivässä,

kipujen mukaan.

Kipuillessa yleensä sen jumpan teen,

 pumppaava liike tuntuu jotenkin helpottavan

vai viekö se vaan ajatukset muualle, tiedä häntä.

 

Neuleet on ne päivän ja illan ajankulut.

Kirjoneule vaatii keskittymistä

ja

kun sitä tekee, ei kuuntele koko ajan itseään

ja

kivut jää taka alalle.

 

Mieheni tultua töistä ,

käymme kävelemässä.

Noin 15-30 min sitä jaksaa ja sit tas kotiin pitkälleen.

Postin olen muutaman päivänä hakenut,

mutta nyt piha on niin liukas,

etten uskalla sinne lähteä.

 

Suihkussa käyntikin on aika väsyttävää

 ja

siihen kun kaikki muut jutut lisää,

hiusten kuivaus ym,

niin alkaakin olla jo aika valmis taas vuoteeseen.

Vapina ja väsymys tulee aika nopeasti.

Tällä kokoan itse aina liikkeelle lähtiessä.
Tämä on kaverini seuraavat kaksi kuukautta.

 

Mutta kaikesta huolimatta.

 



 

Tänään saan vieratia,

mummo ja prinsessa tulevat käymään,

ihanaa.

 

Sen kunniaksi piti vähän laittautuakin

ja

hiukset on kolmeen viikkoon

eka kertaa hyvän näköiset, vaikka itse sanonkin.

Minulla on kyllä hyvä leikkaus niissä,

että tähän tilanteeseen tarkoitetut,

lyhyet ja jämäkät.

(vaikka se takana oleva pyörre aina pilkottaakin sieltä )

 

Mukavaa loppuviikkoa,

kohtahan on jo viikonloppu.



Toipilaana

Mikä sana "toipilas" ,huh ?!

 

No sitä täällä kuitenkin ollaan.

Kannettava on keittiön tasolla,

että seisaaltaan tätä voin käyttää sen ajan,

minkä jaksan seisoa.

 

Niitit on nyt otettu selästä,

niitähän oli 52

ja

samalla sain influenssa rokotteen.

 

.

T'ämä lysti maksoi jotain yhdeksän euroa,

kun kotisairaanhoito kävi ne ottamassa pois

ja 

laitto sen rokotteen.

Kuulun siihen ryhmään,

että saan rokotteen ilmaiseksi.

on se hienoa,

että tuollaista palvelua on olemassa.

 

Pienen kuvaus inspiksenkin sain eilen.

Poikani ja hänen tyttöystävänsä

 toivat minulle sairaalaan ihanan tuikkukipon

ja

siitä se sit lähti.

 



 

Äiti

 

Eilen sain myös niin ihanaa postia.

Päivän parhauttahan on hakea posti

ja

saada lukea,

 vaikka vaan ne mainoslehtiset,

joita tuleekin nyt joulun alla hurjasti.

 

Mieheni on kyllä kieltänyt yksin lähtemästä postilaatikolle

(näin sitä nyt mennään,

en määrääkään enää itse itseäni kaikissa touhuissa,

kylläkin ymmärrän hänen huolehtimisensa,

enkä halua itsekään ottaa mitään riskejä)

ja

eilen en sinne mennytkään,

vaan sain  postin vasta miehen tultua töistä.

Piha oli sohjoinen ja osittain liukaskin.

 

 

Tämän aamun aamupala,

kuten myös joka aamu on rasvatonrahka,

johon lisään jos jotakin,

millon mitäkin.

Tänään oli :

gojimarjoja,

kuivattuja karpaloita,

siemeniä,

liinusta

ja

vihreää teetä.

 

Lääkkeiden

ja

 luontaistuotteiden kyytipoikana

 mustikkakeittoa ja kahvi.

 



 

Luontaistuotteita tilattiin siskoni perheen kanssa netistä

ja

nyt on,

 mitä talven aikana napsia:

deetä, sinkkiä,valkosipulia ja omegaa,

ceetä on vielä tulossa.

 

 

 

Tämä postaus on tehty useassa otteessa,

 en jaksa seisoa paikallaan pitkään,

vaikka tukiliivi onkin päällä.

 

Suurimman osan päivästä olen pitkällään,

päätyäkään ei saa hirveästi nostaa,

joten makuuasento on se missä "touhuan"

eli

neulon, luen, räplään puhelinta, tablettia,

katson telkkaria

ja nukun päikkäreitä.

Välillä on kyllä aika tylsää,

mutta eihän tätä kestä ku kaksi kuukautta,

huh ja hih!

 

Mieheni tultua töistä käydään ulkona kävelemässä,

nyt matka on jo korttelin ympäri, jee!

Kylläkin nivuset

ja

oikeastaan joka paikka on vähän kipeä sen jälkeen,

mutta erilaisia ne kivut ovat kun tämä hermokipu,

mikä on ihan sietämätön.

 

Nyt on käsivarretkin olleet kipeät,

varmaan neulomisesta,

kun asento on niin omituinen.

Se on vaan niin kivaa.

 Välillä pitää jumpata käsiäkin,

siinä ohessa,

kun teen sairaalan fyssärin neuvomat jumpat selälle.

Mutta näillä mennään,

jo kaksi viikkoa leikkauksesta, jee!

 

Oikein ihanaa päivää

ja

voidaan hyvin.

Yksin kotona

Täällä taas.

Nyt olen yksin kotona koko päivän.

Eihän tässä muuten mitään, 

mutta en saa nostaa mitään,

enkä voi nostaa lattialta mitään,

jos jotain putoaa

ja

arvatkaapa vain tippuuko kaikki nyt käsistä, jee?

Kyllä, kaikki tippuu käsistä,

kun mies tulee kotiin,

 on hänellä muutama tavara noukittavana, hih!

 No noi on pieniä juttuja.

Kipuja on edelleen

ja

yksi lääke pitää tänään jättää pois,

vähän kyllä pelottaa.

Viime yönä heräsin taas viiden aikaan, kipuun. 

Siinä sit räpläsin puhelinta,

kävin wc:ssä,

join vettä

ja

yritin olla hiljaa,

että mieheni saisi nukuttua.

No, eihän hän tietenkään nuku,

 vahtaa, et mitä teen.

Liikkuminen kun ei ole vielä niin varmaa.

Pienet hetket jaksan olla jaloillani, pientä puuhastelua,

kuten wc:n ylähyllyjen pyyhintää,

tavaroiden järjestelyä

ym

kaikkea mitä voi tehdä sillä tasolla,

ettei tartte kumartua, kyykistellä, nostaa.

Korkeintaan vajaa tunti,

ehkä 50 min jaksan olla.

Kävelyä noin puol tuntia

ja 

sit pitää jo mennä pitkälleen.

Lauantaina kävin ekan, 

sen pidemmän puolen tunnin hipsuttelun

ja

 oli nivuset ja oikeastaan joka paikka kipeänä.

Ehkä siinä oli sitäkin,

että jännitin aika paljon.

No nyt loppu valittelu ja alan neulomaan.

En saanut jostain syystä tällä tabletilla tänne kuvia ladattua,

pitänee harjotella sitä,

niin taas kuvaton, tylsä teksti vaan.

Ihanaa viikkoa!

Päivitystä

Heips!

Kotona taas

eli

jouduin tiistaina takaisin sairaalaan,

 kovan kivun, puutumisen ja tunnottomuuden takia.

 

 

Nyt kirjoittelen seisaltaan,

 keittiötason päällä olevalla läppärillä,

istua kun ei sa pitkään, wc käynnit ja ruokailut ainoastaan.

Ei tämä paikallaan seisominenkan ole helppoa,

välillä pitää käydä kävelee huusholli ympäri

 ja

sit taas tulla tänne jatkamaan.

 

Niin, siis päivitystä tähän tilanteeseen tulossa tässä:

 

Tiistai aamuna ambulanssilla päivystykseen

ja

sitä kautta osastolle.

 

Magneettikuvaus ja tutkimuksia tehtiin,

onneksi ei mitään löytynyt,

että olisi pitänyt alkaa toimenpiteisiin.

Kovat lääkkeet ja torstaina sit kotiin.

 

En tiedä mitenpäin olis,

kun tuntuu, että kaikki johtuu

siitä paaritaksi kyydistä kotiin eka kerralla.

 

Se oli sellasta ryttyytystä ja kävi kipeää,

kivut  alkoivat illalla silloin lauantaina,

mutta ei voi tietää.

 

 

No nyt kotona ,

mahdottaman lääkearsenalin kanssa.

 

Tylsää ja yksitoikkoista oloahan tämä on,

mutta eipä se auta.

 

Näillä mennään seuraavat kuusi viikkoa.

Pieniä kävelyjä pitää viikonloppuna aloittaa.

Yksin en uskalla ulos vielä lähteä,

 tänään tuleekin eka kerta olla yksin yhdeksän tuntia.

Mitään kun en voi nostaa,

en voi kyykistyä, jos jotain tippuu,

en voi kumartua.

Tukivyö pitää siitä huolen,

että ranka pysyy suorassa.

 

Mutta ihanaa viikonloppua teille !

 

Meillä on maa valkoinen

ja pienesti äsken satoikin lunta, ihanaa,

heti niin valoisaa.

Kotona

Nyt on leikkaus ohi.

Tiistaina siis tehtiin luudutusleikkaus

ja

se oli kestänyt reilut neljä tuntia.

Lannerangan 3, 4 ja 5 nikamat yhdistetty selkärangan "alkuun"  nikamaan.

Luuta otettu lonkasta ja

 raudat ruuveilla lisäksi laitettu .

30 cm haava selässä

ja pienempi 10cm,

niiteillä kiinni.

Kotiin tulin paaritaksilla. Reilua 8 km tultiin tunti,

kun kuski oli eka kertaa sillä liikkeellä.

Ei saanut ensin paareja kyytiin.

Noin kymmenen tärskyä sain siinä, 

saati kun renkaat lähti alta ja olin liukumäessä.

Kädet valkosina puristin reunoista kiinni,

että pysyn kyydissä.

Kotiin tulo ei juuri paremmin sujunut.

Koko yön on nyt särkenyt oikeaa jalkaa,

soitin jo osastollekin kivusta.

Nyt reilun kolmen kuukauden sairasloma.

Kipua ja itkusuutta on ilmassa, eikä oikein jaksa mikään kiinnostaa,

joten nyt ei mee hyvin,

kun eipä sitä nyt muuta kun pientä kävelyä

ja makoilua.

Jospa sitä jotenkin piristys,

toivon ainakin.

Mutta teille kaikille parempaa oloa ja iloa tulevaan viikkoonne ♥

Leikkaukseen menon valmisteluja

Niin se vaan meni,

etten kerennyt (mikä tekosyy?)

mitään postauksia tehdä.

 

 Olen koettanut saada kotia sen verran kuntoon,

että voin rauhallisin mielin mennä sairaalaan, leikkaukseen ja

 olla kolme kuukautta sairaslomalla.

Ei ole ollut helppoa,

kun niin paljon olisi tekemistä ja touhuamista.

Lapsenlapsia olen tavannut,

sylitellyt

ja

saimmepa ukin kanssa prinsessamme yökyläänkin.
 

Kampaajalla olen käynyt leikkuuttamassa sellaiset hiukset,

että voin niillä hyvillä mielin vain makoilla

 ja

ne täyttäísivät kuiteskin hyvältä ?!

No mitkä hiukset ne näyttäisi hyvältä

 selällään koko ajan makuulla oltua, huh!

Mutta kuitenkin.

 

Elokuvissa ollaan tällä viikolla käyty jopa kahdesti,

kun on noita liikunta- ja kultturiseteleitä,

jotka menee vuoden looussa vanhaksi,

mitään ei saa heittää hukkaan,

vaan käytettävähän ne on.

 

Valot saatiin eilen miehen kanssa laitettua ulos,

mutta tähdet ikkunaan taidan kuitenkin jättää laittamatta.

 

Joululahjat olen hommannut ja vielä olisi muutama pakattava.

 

Kävin myös Ikeasta ostamassa sängyn päälle laitettavan apupöydän,

että saan siihen sairaalasta päästyäni

läpärin tv:n ym tarpeelliset lähelle.

 

Fiilikset on mitä on,

välillä hyvinkin peloissani

ja

välillä ihan innoissani.

Ajatus, mitä leikkauksen jälkeen,

jos siis KUN kaikki onnistuu,

pystyn liikkumaan

ja

touhuamaan kaikenlaista,

mitä nyt ei ole kipujen takia voinut tehdä.

Kaikkea hyvää teille!

Jospa joskus selviän tänne jotain rustaamaan.

Sairaalaan menen maanantaina
ja
tiistaina on sit se iso leikkaus.
Saa pitää peukkuja ja muistaa iltarukouksessakin.
Kiitos!

ps. kuvat on "niitä jotain aikaansaannoksia" tällä viikolla.

 

 



Kiirus

 

Voi , miten kiirettä sitä pitääkin olla.

Mutta,

kohta loppuu kiireet

ja

alkaa loma;

 syys-, talvi- ja kesäloma.

 

Työt minulta loppuu virallisesti 27.12,

mutta kertyneet lomathan on pidettävä ennen.

Mutta,

minäpä joudun/pääsen leikkaukseen 4.11,

niin lomat jää pitämättä,

kun olen sairaslomalla.

 

 

Tänään olen käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset

 ja

huollot ennen leikkausta.

 

Vielä huominen päivä töitä, neljä tuntia

ja

sitten päättyy melkein 15 vuotinen työrupeama

tällä saralla.

 

 

Jotenkin aika vaan menee niin nopeasti,huh!

 

Kuvat ovat sieltä Espanjan reissulta,

josta, noin reilu kolme viikkoa sitten, palasimme.

  Tuntuu, että siitäkin olisi enemmän aikaa,

niin hektistä tämä touhu tuntuu olevan.

 

 

Katsotaan,

 jos jaksaisin loppuviikosta koota vähän matkakuvia ja juttuja,

tai sitten en.

On niin pimeää ja synkkää,
ei jaksa, eikä mikään huvita ,
mistä saisi lisäenergiaa,
tarmoa, innostuneisuutta,
muuhunkin kuin vain istumiseen ja neulomiseen
->
auringosta,
mutta sitä ei näy.

Kuitenkin........
 

.... ihanaa viikkoa

ja

Iso Kiitos,

että olette jaksaneet täällä,
 kaikesta

hiljaisuudesta huolimatta käydä.