Lauantaina,
suuren jännityksen ja onnenpäivänä,
kävimme vähän jouluostoksilla,
siitä syystä niitä ei voi näyttää,
ettei tulisi liian aikaisia paljastuksia.
Jotain ostin kotiinkin,
amarylliksen ja pienesti vihreää tuon havun muodossa.
Tässä kuvat salamalla otettuna.
Tässä ilman salamaa.
Amarylliksen ympärillä olevan kullanvärisen paperin otan pois,
laitan siihen vaikka foliota.
En oikein tykkää tuosta kultaisesta,
nätimpi on hopeinen.
Muutakin tuli hankittua,
mutta niistä siis myöhemmin.
Lauantai päivä meni pyöriessä
ihan sekavana,
siellä kaupoillakin.
Tavarat meinas unohtua tiskille ym.
Tiesimme,
että
tyttäremme meni jo yöllä sairaalaan
ja
sittenhän se pieni prinsessa
syntyikin iltapäivällä.
. . . mutta kyllä sitä jännättiin.
Mutta sitten se vasta riemu ja onnenkyyneleet tuli,
kun saimme tiedon,
että tyttö on syntynyt.
Ei oikein hallinnut itseään
koko iltana
vaan aina tuli kyynel silmään ,
ja se onnen tunne mikä oli,
kun sai nähdä kuvan
pienestä armaasta.
En oikein tiedä voiko mitään niin ihanaa olla elämässä
kun tämä hetki ja aika.
Ihanaa joulun odotus aikaa !
Toi Amaryllis on kuin eräänlainen "adventtikalenteri". Sitä on niin kiva seurata, kun se pikkuhiljaa alkaa avata nuppujaan.
VastaaPoistaLapsenlapsen syntymä on niin iso tapahtuma, ettei sen kaltaista ole toista.
Siinä elää omaakin äitiyttään mukana...
Mukavaa torstaipäivää sinne
tuksu
tuksu,
VastaaPoistaKiitos!
Olisin halunnut valkoisen amarylliksen, mutta piti tyytyä punaiseen.
...olenkin sanonut, että mulle pitää aina muistutta, että en puhuisi koko ajan vauvasta. ...ja entäs sitten, kun itsenäisyyspäivän jälkeen menen täihin, kun olen nähnyt vauvan ihan sli etäisyydeltä =), kukaan ei varmaan jaksa kuunnella minua =(
Mutta näillä mennään, iloa ja onnea tulvillaan ollaan ja siitä nautitaan ja näytetään, että nautitaan!
Näyttää aika kivalta kun noita jouluvaloja on laitettu tuohon lyhtyyn :)
VastaaPoista